Merkityksestä (Pöytälaatikkoon kirjoittaminen voi luoda merkityksen kokemuksen)

Photo by Magda Ehlers on Pexels.com

Onko sillä väliä, että koetko merkitystä? Kai se on fysiologisesti hyvä juttu. Tai onnellisuuden kannalta hyvä juttu. Ja onnellisuus tekee elämästä mielekkäämpää. Ja siinä kohdin palaamme taas merkitykseen. Eli tämä on itseään toteuttava kehä vai siis?


Jos ihmiset ovat bipedal ja meidät on (evolutiivisesti) tarkoitettu kävelemään niin riittäisikö pelkkä metsässä eteneminen merkitykseksi. Tämän asian ehkä usein toivon olevan totta. Koska en haluaisi enää pyristellä.


Toisaalta ajattelen merkityksestä niin, että vaan sun oma kokemusmaailmasi on totta, ja siksi vain sillä on väliä. Siinä mielessä pitäisi olla mahdollista päättää, että pelkkä metsässä eteneminen riittää. Usein se hyvin intensiivisesti tuntuukin siltä, että se riittää. Kaikki sulaa pois. Taakat sulavat pois.


Mun merkitykseni on siinä, että voin tehdä asioita, voin vaikuttaa ja saavuttaa, vaikka musta ei tuntuisi siltä, vaikka musta ei tuntuisi miltään. Se on siinä, että yhteiskunta tai kulttuuri ei määritä mun arvoani. Että mun aivojeni tai olemiseni ominaisuudet, jotka eivät ole mun omaa syytäni, vaan epigenetiikan ja kokemieni tapahtumien, ja tän kulttuurin (maailman, olemisen tapojen, tarkoituksenmukaisettomuuden, elämisen tapojen, jotka ovat epätarkoituksenmukaisia ihmistä kohtaan lajina) syytä, eivät määritä mua, eivätkä määritä rajoja sille, että mitä voin tehdä, tai mitä voin olla.


Mun merkitykseni on myös siinä, että mun ei tarvitse todistaa kenellekään mitään. Mun ei tarvitse olla mitään, ei mitään. Ei tarvitse siivota ylenmääräisesti ennen kuin tapaan toisen ihmisen. Mun ei tarvitse piilottaa mitään, eikä tarvitse ylläpitää kulisseja. Ei tarvitse pestä hiuksia (no poo method). Mun ei tarvitse yrittää muuttaa mitään. Mun ei tarvitse olla toisenlainen. Mun arvoni on siinä, että olen olemassa.


Maailma kuitenkin, toivoa on niin vähän, jos sen niin haluaa nähdä, että sen takia all bets are off, ja pyristelyn voi jättää, sen voi vaan jättää tekemättä. Musta tuntuu hyvin vahvasti siltä, että mahdollisuus nähdä maailman tilanne potentiaalisesti lohduttomana vapauttaa mut kaikesta, ja irti päästäminen ja pyristelyn lopettaminen avaa mut, ja saa tämän valon loistamaan mun sisältäni. Se saa mut hymyilemään kun kirjoitan tätä. Siinä on mun voimani.


Mun merkitykseni on siinä, että teen sitä mitä kohti mun sydämeni palaa, mutta kuinka voin tietää, että mitä se oikeasti on? Voinko tietää sen siitä, miten mun silmäni alkavat loistaa, kun luen haastavaa tekstiä tai kun saan omaksua uutta tietoa?


Sydämen palaminen on, se on kiinnostava konsepti. Se on tietysti kuvaannollinen ilmaisu, mutta asiasta on myös paljon tutkimustietoa, ja sydämestä on yhteys aivoihin, niin että sydän välittää tietoa aivoihin vahvemmin tai enemmän kuin toisin päin. Sydän myös muodostaa magneettikentän, jolla on vaikutus, esim: https://www.heartmath.org/research/science-of-the-heart/


Frank Martelan mukaan pöytälaatikkoon kirjoittamisen ei pitäisi riittää merkityksen kokemisen luomiseen: https://frankmartela.fi/2011/05/26/eksistentialistinen-kriisi-yhteys-toisiin-ihmisiin-ja-elaman-tarkoitus/, mutta entä jos luot kohtaamisia ihmisten kanssa sen johdosta, edes vaikka lyhyitä viestien tai ajatusten vaihtoja,

tai olet näkyvämpi, sulla on ikään kuin CV tai portfolio, niissä teksteissä, ja ihmiset tunnistavat nyt niistä, ne tunnistavat sussa jotain,


ja sen näkyvyyden takia sun on helpompi luoda yhteys johonkin ihmiseen.


Ainakin mulle henkilökohtaisesti tämä kirjoittaminen luo yhteyksiä todellisella tavalla heti niin, että musta tuntuu hyvältä olla näkyvä internetissä, ja se niin kuin piirtää mun ääriviivat mulle itselleni ja maailmalle,


ja sen takia musta tuntuu jollakin konkreettisella taktiililla tavalla luontevammalta olla näkyvä myös muissakin yhteyksissä. Se tuntuu siltä että otan maailmaa haltuun, piirrän itseni sinne, ja otan sen mun omakseni. Otan kohtia maailmasta mun reviirikseni.

Mutta toisaalta niin, tämä ei olekaan pöytälaatikkoon kirjoittamista, koska julkaisen nämä tekstit. Haluan silti kyseenalaistaa tässä tätä Frank Martelan väitettä. Kirjoittaminen on vaikuttamista, ja ajattelen, että vaikuttaminen, toisiin ihmisiin ja maailmaan vaikuttaminen voi saada yksilön kokemaan merkitystä. Muuten on niin vähän keinoja vaikuttaa. Tässä maailmassa.


Kirjoittaminen on mulle myös itseni toteuttamista, ja se saa mun sydämeni palamaan, ja se voi itsessään luoda merkityksen kokemuksen. Sen lisäksi että se luo yhteyksiä toisiin ihmisiin, vaikka vaan sillä, että näytän esimerkin siitä, että näin voi tehdä. Olen tietoinen siitä että koko loppu maailmakin julkaisee tekstejä internetissä, mutta silti tämä tuntuu musta esimerkin näyttämiseltä. Näytän esimerkin siitä, että kuinka niitä ääriviivoja voi piirtää, ja että kuinka omia rajojaan voi kokeilla.


Siinä mielessä olen Frank Martelan kanssa samaa mieltä, että yhteyden luominen toisiin ihmisiin on mun mielestäni tärkeintä mitä on. Huomaan nyt, että mun pyrkimykseni sitä kohti ovat aina olleet mun tulkintani mukaan keskimääräistä voimakkaampia. Sen sijaan, että olisin pyrkinyt joitakin välineellisiä arvoja kohti.


Voitko silloin vaikuttaa maailmaan, jos se on olemassa vaan sun mielessäsi? Siis jos vaan sun oma kokemusmaailmasi on totta.


En tiedä että onko maailman tilanne objektiivisesti arvioituna niin lohduton. Rikollisuus kai ainakin oli vähenemään päin. Ja ehkä me elämme suurta murrosvaihetta nyt, ja myöhemmin asiat on toisin, vaikka siihen nyt olisikin hankala uskoa.


Globaali pandemia varmasti syö merkityksen kokemisen mahdollisuuksia. Mutta toisaalta se voi tuoda ihmisiä silti yhteen, mutta eri tavoin.


Mietin, että onko mun mahdollista elää vain haavekuvitelmissani, ja olla lukematta uutisia, ja vaikuttaa maailmaan mieleni kautta?


Olen pitkään halunnut kirjoittaa tästä aiheesta, merkityksen kokemuksesta, ja tämä oli yksi niistä aiheista, jotka olivat mulle tärkeimpiä, kun valitsin kirjoitusaiheita tätä WordPress-osoitetta varten.

Se on weird että voin olla onnellinen tästä elämästä, joka monen mielestä ei olisi sen arvoista, tai ylipäätään kenenkään elämä, ja siinä on ehkä myös mun merkitykseni. Siinä kyvyssä löytää merkitys ja onnellisuus.

2 vastausta artikkeliin “Merkityksestä (Pöytälaatikkoon kirjoittaminen voi luoda merkityksen kokemuksen)

  1. Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Loit sillä yhteyden ainakin minuun. Pohdintasi ovat hyvin lähellä omiani, samankaltaisessa metafyysisessä sumussa syntyviä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: